Heräsimme Venturasta, Los Angelesin pohjoispuolelta. Aamupala nautittiin rantapromenadin penkillä, ja sen jälkeen käytiin tutustumassa mukavan näköiseen pikkukaupungin pääkatuun. Lähempää tuttavuutta tehtiin erääseen italialaistyyppiseen kahvilaan, jossa istuttiin toista tuntia tietokoneen ääressä käymässä usean rintaman paperisotaa erilaisia ja erimaisia byrokraatteja vastaan.  Kahvitkin juotiin.

Matka jatkui etelään. Seuraava etappi Malibu Beach. Ohjelmassa oli lounastauko. Olimme varautuneet kotonamme yleisen ohjeistuksen mukaisesi siihen, että maanjäristys saattaa iskeä koska tahansa, ja siksi on aina syytä olla lämpimässä säilyvää ruokaa muutaman päivän tarpeiksi.

Ennen Los Angelesiin ajoa pidimme pitemmän paussin Santa Monicassa. Autossa istumisen vastapainoksi oli ohjelmassa hiukan liikuntaa. Olin aikanaan Suomesta lähtiessäni raahannut rullaluistimet mukanani Amerikkaan sillä ajatuksella, että Santa Monican rannalla pitää päästä luistelemaan. Nyt oli aika realisoida tuo ajatus.

Seuraavan aamun aamu-uinti hotellin näyttävällä uima-allasalueella peruuntui. Alue oli suljettu, koska siellä kuvattiin juuri tuona päivänä jotain elokuvaa. No niinpä tietysti, oltiinhan Beverly Hillsissä. Ennen kylille lähtöä ajoin auton parkkiin läheisen ruokakaupan parkkihalliin päiväksi, koska en ollut innokas maksamaan hotellin parkkihallista 50 dollaria päivältä. Liikenne Los Angelesissa tiedettiin sen verran toivottomaksi, samoin kuin parkkipaikkojen löytäminen, että päätimme turvautua julkisiin.

Bussimatkalla Beverly Hillsistä Hollywood Boulevardille saimme nauttia takanamme istuvan elämää monelta kantilta nähneen resuisen naisen äänekkäästä keskustelusta ilmeisesti vieressään istuneen hahmon kanssa. Me tosin emme nähneet siinä vieressä olevan ketään. Jutusta päätellen elämä oli aikanaan ollut menestyksekästä, mutta sitten jossain vaiheessa suunta oli kääntynyt alamäkeen. ”Se sika” oli tehnyt kaikenlaista. Ilmeisesti nämä tuoreet uutiset Hollywoodin filmiteollisuuden mahtimiesten käytöksestä naisia kohtaan eivät ole täysin tuulesta temmattuja.

Walk of Fame, siis pätkä Hollywood Boulevardia on varsin absurdi kokemus. Ympäröivä seutukunta on varsin köyhää ja resuista, jossa ei pimeän tullen tekisi mieli liikkua. Muutaman korttelin matkalla on kuitenkin Hollywoodin tyyliin kulissit kunnossa.

Walk of Famelta ajelimme bussikyydillä Hollywood Hillsien toiselle puolelle Universal Studioille. Tämä elokuvastudioalue oli näin arkisena alkuiltapäivänä lähes autio. En muista nähneeni missään niin paljon tyhjiä isoja pysäköintitaloja vieri vieressä. Ehkä niistä voi päätellä paikalla käyvän johonkin muuhun ajankohtaan runsaastikin ihmisiä. Emme menneet itse studioalueelle, joka on ilmeisesti lähinnä huvipuiston tyyppinen paikka. Kiertelimme elokuvasomisteiden tyyliin rakennetussa ulkoilma-ostoskeskuksessa tovin.

Iltapäiväksi suuntasimme kaupungin ytimeen, jossa hortoilimme jalkapatikassa pilvenpiirtäjien välisiä katuja. Auringon laskun aikaan nousimme kaupungin korkeimman tornitalon, US Bankin pilvenpiirtäjän kattoterassille. Komeat oli maisemat. Sinne on myös rakennettu lasinen liukumäki talon ulkoseinälle kerroksesta 70 kerrokseen 69. Halusin käydä kokeilemassa sen.