Muutoksen tuulia

Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Tyhjensimme kotimme San Franciscon Twin Peaksin ylärinteillä syyskuun alkupäivinä. Suurin osa mööpeleistä myytiin, loput lahjoitettiin. Muut tavarat pakattiin matkalaukkuihin ja muuttolaatikoihin. Näitä vietiin noin kuutiometrin kokoinen läjä kuljetusyhtiön terminaaliin laivakyytiä odottamaan. Loput säilöttiin väliaikaisesti pienvarastoon. Tästä on seurannut sen verran paljon jos jonkinlaisia juonenkäänteitä ja käytännön järjestelyjä, että tämän blogin kirjoittaminen on tyystin jäänyt taka-alalle. Tämä kaikki on siis jo yli kuukauden vanhaa juttua.

20170901_101854
Tavarat pakattiin itsepalveluperiaatteella parhaat päivänsä nähneelle kuormalavalle. Ne lähetetään, kunhan laivakontti aikanaan täyttyy.

Irtisanouduin työstäni suuren kansainvälisen hakukoneyhtiön mainossanojen parissa, joten olin vapaa päivittäisistä velvoitteista. Marillahan tämä tilanne oli ollut jo jonkin aikaa. Sen kunniaksi, ettei meitä mikään hetkeen velvoittaisi, lähdimme autoilemaan kohti eteläistä Kaliforniaa.

20170909_082657
Kodittomien telttamajoitus. Tosin kuitenkin ihan virallisella leirintäalueella, ettei sentään missään San Franciscon siltojen alla.

Viime talven sateiden aiheuttamat maanvyöryt katkaisivat aikanaan Kalifornian rantaa pitkin kulkevan Highway 1:n, eikä kaikkia siltoja oltu vieläkään saatu korjatuksi. Harmillista, sillä juuri tätä Big Surin kohtaa kehutaan maisemiltaan komeimmaksi pätkäksi Kalifornian rannikolla. Jouduimme koukkaamaan hiukan enemmän sisämaassa kulkevaa tietä pitkin. Päädyimme telttailemaan yöksi San Simeonin tuntumassa olevalle leirintäalueelle.

_DSC9532
Aamulla piti epäuskoisena ihan pysäyttää auto tien varteen, kun ei meinannut käsittää, mitä silmät juuri väittivät tien varressa nähneensä. Hetken jo mietin, että oliko tullut epähuomiossa nautittua jotain tajuntaa näin pahasti sekoittavaa ainetta, että hevosetkin näkyvät raidallisina. Kahden silmäparin periaatteella huolellisesti tehdyn analyysin jälkeen olimme kuitenkin vakuuttuneita, että seepralaumahan se siinä laidunsi kaikessa rauhassa tien varressa. No jopas.

Päivän retkikohteeksi olimme valikoineet suositusten perusteella Hearst Castlen, eli 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen mediamogulin kesämökin. Ihan OK mökki olikin. Kaveri oli palkannut arkkitehdin, joka toteutti projektia vaiheittain lähes 30 vuotta. Tämä kesäasunto sijaitsi mäen päällä, jonne piti kulkea bussikyydillä parin kilometrin päästä.

Hearst Castle
Hearst Castle, kuvassa päärakennus.

Käytiin opastetulla kierroksella tämän kesämasunnon sisätiloissa. Ilman opasta sinne ei pääse sisään. Olihan se varsin pramea pytinki. Seuraavassa muutama valokuva paikalta.

Hearst Castle
Ruokasalissa oli pitkä, mutta kapea pöytä. Herra Hearst oli pähkäillyt asian niin, että kun hän kerran on kutsunut vieraita runsaasti, niin nämä haluavat jutella keskenään ruokailun yhteydessä. Kapean pöydän yli ei tarvinnut huutaa ääntään käheäksi.
Hearst Castle
Juhlakattaus arvokkaine pöytähopeineen ja taideposliineineen oli kuin keskiaikaisesta eurooppalaisesta linnasta. Pari perin amerikkalaista yksityiskohtaa kuitenkin romutti tuon illuusion.
_DSC9563
Reilun kokoinen krumeluurinen takka olohuoneen seinustalla.
Hearst Castle
Elokuva-alan miehen kesämökkillä on toki myös oma kotistudio, jotta voi päivän päätteeksi katsella jonkun hyvän leffan kavereiden kanssa.
Hearst Castle
Kun leffa on katseltu, vieraat vetäytyivät pihamaan laidalla oleviin vierasmajoihin.
Hearst Castle
Komea oli kesämökin takapihan rakennuksessa sijainnut kylpyläosastokin.
20170905_134414
Kyllä tässä kelpaisi polskia huonolla kelillä. Hyvälle kelille piha-alueen toisella laidalla oli iso roomalaistyyppisin pylväin koristeltu ulkouima-allas, mutta se oli parhaillaan remontissa.

Körötellessämme bussilla alas Hearst Castlesta matkan varrella oli kolme tyhjillään olevaa eläintarhan karhuaitausta. Niissä oli ollut harmaakarhu, mustakarhu, ja jääkarhu(!). Nämä, kuten kymmenet muutkin tämän yksityiseläintarhan eläimet oli lahjoitettu Kalifornian isompiin eläintarhoihin, kun niiden pito tuolla oli todettu hankalaksi. Aamulla läheisellä laitumella näkemämme Seepralauma on tämän eläintarhan peruja.

Parin tunnin kesämökkikierroksen jälkeen meidän retkemme jatkui Kalifornian rannikkoa etelään. Poikkesimme pikaisesti matkalla tanskalaisessa kaupungissa, Solvangissa. Rakennuskanta ja keskustan liikkeet olivat kaikki tanskalaistyyppisiä ja punavalkoisin lipuin koristeltu. Pikainen pysähdyksemme lyheni entisestään, kun baarissa ei ollut autonkuljettajalle tarjolla alkoholitonta olutta. Päätin ajaa mieluummin vielä hetken, ja ottaa sitten ihan oikein tuopillisen alkoholipitoista olutta ennen nukkumaanmenoa.

20170905_190302
Seuraava yöpaikka löydettiin Venturasta, Los Angelesin pohjoispuolelta. Tuossa kaupungissa piti tietenkin käväistä vilkaisemassa Patagonian pääpaikkaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s