Kolmisen viikkoa on riittävän pitkä aika siihen, että tottuu lämpimiin kesäkeleihin, ja unohtaa arktista raivoa vastaan suojautumisen. Polkiessamme tässä yhtenä iltana kotiin kuntosalilta, Mari ihmetteli, että oliko lähtenyt ilman sukkia salilta, kun paljaat nilkat vilkkuivat farkun puntin ja lenkkarin välissä. Olihan minulla sukat, mutta varrettomat. Olin jo ehtinyt tottua Suomessa siihen, että jos nyt sukkia lainkaan tarvitsi, niin varrettomat olivat oiva valinta. Tiedä vaikka täällä saattaisi moisen valinnan seurauksena käydä kuin Timo Jutilalle, ja tulla nilkkatulehdus. Tosin tässä tapauksessa tulehdus johtuisi kylmästä viimasta. (sanan keskellä siis M- kirjain)
Vaikka tämä kesä ei kelien puolesta Suomessa olekaan ymmärtääkseni ollut mikään ihanteellisin mahdollinen, niin juuri sille ajalle, kun olimme Suomessa, osui oikein mainiot säät. Ja vastaavasi sillä välin täällä San Franciscossa keleissä ei ollut kehumista.


San Francisco tunnetaan kesäsumun kaupunkina. Meidän kämppämme Twin Peaksin ylärinteellä sijaitsee sumun päivittäin valtaamalla alueella. Näinpä olen saanut tutustua tähän ilmiöön ihan sisältä päin. Lyhyesti kerrottuna tämä ilmiö on seuraavan lainen:
Pohjoisen Kalifornian rannikolla merivesi on kylmää, läpi vuoden noin 11- 14 celciusastetta pohjoiselta Tyyneltämereltä tulevien merivirtojen vuoksi. Sisämaassa puolestaan ilma lämpenee kesäaikaan hyvinkin lämpimäksi, paikoin iltapäivisin lähes 40 asteeseen. Tämä kuuma ilma nousee voimakkaasti ylöspäin, ja vetää tilalleen mereltä kylmää ilmaa, koska vallitseva tuulen suunta on yleensä luoteesta. Tämä kylmä meren pinnalla oleva ilma on hyvin kosteaa. Meren pinnalla matalalla roikkuvat pilvet ja sumu tulevat siinä mukana kaupan päällisinä. Tämä sumu vyöryy sisämaata kohti Golden Gate -salmesta San Franciscon lahdelle, sillä salmen molemmilla puolilla sijaitsevat harjanteet eivät päästä sitä niin helposti kulkemaan muualta.


Tässä linkissä täkäläisen uutiskanavan koostama diaesitys selityksineen, time-laps video sumun vyörymisestä San Franciscoon, sekä sen jälkeen toinen videopätkä, jossa asiaa selitetään tieteellisemmin. Henkilökohtaisesti kuulun tuon videolla esiintyneen professorin mainitsemiin henkilöihin, jotka odottavat syksyä siitä syystä, että sumu hälvenee.
San Franciscon kaupunkialueella on suuria eroja siinä, mihin sumu tulee, ja mihin ei. Sumu ei siis valtaa koko kaupunkia, vaan jossain päin on yleensä täysin aurinkoista, kun vain muutaman korttelin päässä voidaan olla sumun seassa. Esimerkiksi kun aamulla lähtee meiltä fillarilla kohti keskustaa, pitää pukeutua kuin talviselle murtomaahiihtolenkille. Kun on lasketellut alamäkeen viitisen minuuttia, voi hyvin pysähtyä, ja vähentää vaatetusta t-paitasilleen.

Kuten sanottua, keli vaihtelee suuresti ihan muutaman korttelinkin matkalla, joten ei täällä nyt pelkästään sumupilven seassa vaelleta. Kun aurinko paistaa, se paistaa todella lämpimästi, kuten nyt näillä leveysasteilla yleensäkin.
San Franciscosta ei tarvitse mennä montaakaan kilometriä pois ihan mihin suuntaan hyvänsä, paitsi merelle, niin keli on ihan täysin erilainen. Kun San Franciscosta hyppää BART-metroon, ja matkustaa sillä yhden pysäkinvälin lahden toiselle puolelle Oaklandiin, niin voisi kelin erilaisuudesta kuvitella torkahtaneensa junaan pidemmäksikin aikaa, kuin 8 minuutiksi.



