Edellisestä päivästä viisastuneena herätys oli aikaisin, ja olimme liikkeellä jo yllättävänkin aikaisin aamulla. Moabissa oli satanut aamuyöllä tuhkaa taivaalta, ja kaikki autot olivat sen peitossa. Tuhkan alkuperää selvitettiin netistä, ja parhaaksi arvaukseksi jäi Utahin lounaiskulmalla eilen ollut metsäpalo, jonka joku hampunpolttaja oli sytyttänyt.
Moab sijaitsee Utahin kaakkoiskulmalla kahden kansallispuiston, Canyonlandsin ja Archesin, välissä. Koska Canyonlandsissa tuli käytyä edellisenä päivänä hikoilemassa, tänään oli vuoro tutustua kivikaariin Arches National parkissa. Aikaisen aamulähdön syynä oli aikomus päästä iltapäivän kuumimman paahteen alta pois. Taas oli luvassa yli 40 celsiusasteen päivä, ja pilvettömältä taivaalta porottava aurinko.
Tunnel Arch. Tai niitä on oikeastaan kaksi.Pine Arch on oletettavasti saanut nimensä joko tästä etualalla olevasta männynnäreestä, tai sitten tuosta toisesta, joka näkyy kaaren läpi katsottaessa. Mitään muuta mäntyyn viittaavaa ei paikalla keksitty olevan.
Tähän asti päästiin niin, että ilma ei ollut vielä lämmennyt liiaksi. Varjoissa oli jopa mukavan lämpöistä. Tai olosuhteisiin nähden viileää. Olimme päättäneet yrittää puiston perukalla olevan reitin läpikäymistä. Tämän 4,5 mailin, eli 6,8 kilometrin polun varrella olisi nähtävissä useampikin näyttävä kaari.
Itse olin ajatellut käydä katsomassa puiston tunnuksena pidettyä Delicate Archia, mutta sinne olisi ollut patikoitavaa 4,8 km. Kaikkialla varoitettiin, että tämä reissu on erityisen altis kuumalle kelille, ja missään ei ole varjon varjoa matkan varrella. Mari ilmoitti, ettei lähde sille retkelle, koska on niin kuuma. Ja siellä on nähtävissä vain yksi ainoa kaari, olkoonkin kuinka näyttävä tahansa. Niinpä minäkään en sitten lähtenyt. Tämä osoittautui varsin hyväksi päätökseksi. Tuo toinen ja siellä täällä varjopaikkoja tarjonnut patikkareittikin oli ihan tarpeeksi tuossa kelissä.
Aavikon kasvillisuutta polun varressa. Nämä ovat sopeutuneet tänne valkoista miestä ja erityisesti naista paremmin. Näin main tuli kuuma. Kello ei ole vielä kymmentäkään, mutta aurinko paahtaa jo hyvällä teholla.Landscape arch on pisin kaikista näistä kaarista tässä puistossa. Jänneväli on 93 metriä. Vuonna 1991 sen alla oli turisteja pällistelemässä luonnon ihmettä, kun yhtäkkiä kuului kovia paukahduksia, ja kallio alkoi halkeilemaan. Ihmisten onnistui paeta kaaren alta, kun sen oikeasta reunasta sortui isoja kappaleita jättäen sen ohuimman kohdan vain 3,3 metriä paksuksi. Nyttemmin kaaren alle ei enää saa mennä.Navajo Arch ja Partition Arch olivat kipuamisen päässä korkealla mäellä Landscape Archin vieressä. Päätimme, että käydään niiden luona sitten paluumatkalla, jos virtaa riittää. Virtaa olisi saattanut riittääkin silloi, mutta näköjään muistia ei. Huomattiin vasta taastässä samassa pisteessä, että tuollahan piti käydä. Ei sitten enää jaksettu lähteä.Devils Garden -nimnen kalliomuodostelma. Kallion railot kulkevat samaan suuntaan. Railoihin on aikanaan päässyt vettä, joka on talvella jäätynyt ja laajentanut halkeamaa. Eroosio on vienyt pehmeämmän kiviaineksen viereiselle aavikolle.Tällainen viivasuora railo kivessä edeltää noita edellisen kuvan pyöristyneitä kalliomuodostumia.Black Arch näkyi parin mailin päästä. Kaari kulkee hiukan vasemmalle viistoon, joten sen läpi ei ihan suoraan tästä näe, mutta valon kajastus on kumminkin nähtävissä.Double O Archissa on kaksi reikää päällekkäin kalloinseinässä. Tämä oli reittimme kääntöpiste.Varjon puolella taukoa pitävät ihmiset tuovat hiukan mittakaavaa Double O Archin kuvaan.Dark Angel -niminen kivipaasi pönöttää horisontissa. Polku olisi jatkunut sinne asti, mutta meillä ei ollut enää mielenkiintoa lähteä pällistelemään mokomaa tämän lähempää, kun se kerran näkyi tähän Double O Archille asti näin hyvin.
Pääsimme kuin pääsimmekin kunniallisesti pois tuolta polulta. Nälkä oli jo kova, mutta emme viitsineet alkaa tekemään heti ruokaa tuossa paahteessa, vaan päätimme nauttia hetken auton ilmastoinnista. Viilentyessämme ajoimme näköalapaikalle, josta näki se käymättä jäänyt Delicate Arch.
Tämän kaaren alla jäi nyt käymättä, mutta näkihän sen täältä näköalapaikalta paljon vähemmällä vaivalla.Täältä näkäalapaikalta oli matkaa kaarelle noin 800 metriä.
Tässä vaiheessa päivää tuntui, että nyt on tullut nähtyä ihan riittävästi kaaria yhdelle päivälle. Kaikkia kansallispuiston yli 2000 kaarta emme nähneet, mutta näimme olosuhteisiin nähden ihan riittävästi.
Valokuvan mittainen tauko Fiery Furnace -näköalan kohdalla. Tämä osa puistosta oli suljettu huoltotöiden vuoksi. Tuonne sokkeloon päsisi normaalisti Rangerin johtamalle patikkareissulle. Omin päin sinne ei saa mennä, koska tuohon sokkeloon on kuulemma ihan oikeasti vaara eksyä.
Pois puistosta ajaessamme otimme vielä stopin Balanced Rockin kohdalla.
Mittakaavana kuvassa näkyy ihmisiä oikealla tuon kivipaasin juurella. Itse tuo kivi, Balanced Rock, joka siis killuu tuolla töttörön huipulla, on 39 metriä korkea.
Miksi suuri täällä on näin paljon kaaria? Miksi muodostelmat ovat nimenomaan juuri kaaria? Täällä on halukkaille enemmän luettavaa asiasta kansallispuiston sivuilta.
reissussa.net 