Diamond Peak

Koska Heavenly todettiin nähdyksi, lähdettiin ajamaan South Lake Tahoelta järven itärantaa pitkin pohjoiseen. Päätettiin mennä katsastamaan Diamond Peakin hiihtoalue. Oma flunssainen ja eilisiltaisesta kuumehorkasta aamuksi hiukan toipunut oloni oli omiaan tukemaan päätöstä ottaa tämä laskupäivä hiukan rauhallisemmin. Tähän kelpasi mainiosti hiukan pienempikin hiihtoalue. Päivälipun hintakin oli lähes puolta pienempi, kuin Heavenlyssa.

Järven rantatie oli todellinen maisemareitti! Pysähdyttiin yhdelle näköalapaikalle maisemia pällistelemään ja ottamaan valokuvia. Järvivesi oli yhtä kirkasta kuin Punaisen meren vesi. Veden lämpötilassa saattoi olla hiukan eroa, ei käyty nyt kokeilemassa.

Diamond Peakissa on kolme tuolihissiä, ja pari lasten tasamaahissiä, pieni keskus siis. Hissi vei kuitenkin harjannetta pitkin ylös, ja eri kohdista harjannetta alas tulevat rinteet olivat odotuksiin nähden todella positiivinen yllätys. Samoin maisemat harjanteelta järvelle olivat huikeat. Kyllä näissä maisemissa kelpasi sujutella menemään.

Pidettiin flunssaisen olon vuoksi reilusti taukoja takamaastossa tuulensuojassa istuen ja auringosta nauttien. Huomattiin, että reppuun eväsleivän jälkeiseksi kurkunkostukkeeksi otetun oluttölkin kyljessä oli taiteilijan näkemys kallioon hakatuista presidentin päistä. Sopi täten  erinomaisesti nautittavaksi näin Presidents Day -viikonloppuna. Eilisestä viisastuneena olimme siis ottaneet eväät mukaan, ja vältimme näin rinneravintoloiden kiskurihinnat.

Mukava laskupäivä kaiken kaikkiaan, ja flunssakuumeinen olokin parani päivän aikana.